Korkein oikeus on tuominnut Mikkelin kaupungin tuntuviin korvauksiin kolmen työntekijän työsopimuksen laittomasta päättämisestä. Tämä ja kaksi muuta korkeimman oikeuden tänään 18. lokakuuta antamaa ratkaisua päättyivät työntekijöiden eduksi. Ratkaisuilla on jatkossa vaikutusta, kun arvioidaan, milloin kyseessä on liikkeen luovutus ja milloin ei.
Mikkelin kaupunki ja Attendo Oy sopivat vuonna 2003, että Attendo tuottaa kotihoidon palvelut kaupungin omistamaan Graanin palvelutaloon. Vuoden 2012 alussa kaupunki otti uudestaan vastuulleen tehostetun palveluasumisen ja ruokahuollon järjestämisen kyseisessä palvelutalossa.
Mikkelin mukaan kaupungin 1. tammikuuta 2012 aloittama toiminta Graanin palvelutalossa ei ollut jatkunut samana tai samankaltaisena. Niinpä kaupungin mielestä ei ollut kyse liikkeen luovutuksesta, ja siksi se kieltäytyi palkkaamasta kahta Attendon lähihoitajaa ja yhtä hoitotyön esimiestä, jotka olivat aiemmin työskennelleet Graanissa.
Työsopimuslain mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle tai palveluntuottajalle. Edellytyksenä on, että kyse on toiminnallisen kokonaisuuden siirtymisestä ja että toiminta jatkuu siirron jälkeen entisen kaltaisena.
Mikäli ehdot täyttyvät, siirtyvät työntekijät liikkeen luovuttajan palveluksesta luovutuksen saajalle vanhoina työntekijöinä ja työsuhteen ehdot säilyttäen.
Kaupungille iso lasku
Kaksi hoitajaa ja esimies nostivat kanteen Mikkelin kaupunkia vastaan. Kanteessa työntekijät katsoivat, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, ja vaativat kaupungilta korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi kaksi heistä vaati kaupunkia maksamaan heille irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen.
Etelä-Savon käräjäoikeus hylkäsi kaikki kanteet. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu oli päinvastainen. Se määräsi kaupungin maksamaan kahdelle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä yhdelle viiden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi kaupunki määrättiin maksamaan asianomaisten oikeudenkäyntikulut ja kahdelle irtisanomisajan palkat.
Mikkeli valitti hovin päätöksestä korkeimpaan oikeuteen (KKO), mutta se piti 18. lokakuuta 2018 antamallaan päätöksellä hovioikeuden ratkaisun voimassa. Yhteensä kaupungille tuli maksettavaa noin 48 000 euroa korvauksina ja yli 30 000 euroa kantajien oikeudenkäyntikuluina.
Siirtyvien määrällä ei vaikutusta
Ratkaisua tehdessään KKO painotti sitä, että tehostettu palveluasuminen jatkui siirron jälkeen samassa ja tätä toimintaa varten suunnitellussa kiinteistössä, jossa oli käytössä erityisiä apuvälineitä ja laitteita.
Pääosa Attendon henkilöstöstä ei siirtynyt kaupungin palvelukseen, mutta sille korkein oikeus ei antanut ratkaisevaa merkitystä, toteavat JHL:n juristit Anu Virkki ja Anna-Leena Virtanen.
Myös toinen korkeimman oikeuden ratkaisuista liittyi tehostettuun palveluasumiseen ja kolmas iltapäivätoiminnan järjestämiseen.
– Iltapäivätoimintaa koskeneessa tapauksessa vain yhden työntekijän olisi tullut korkeimman oikeuden mielestä siirtyä, sillä muilla oli määräaikaiset työsuhteet, jotka olivat jo ehtineet päättyä. Siitä huolimatta KKO katsoi, että koska suoja koskee kaikkia työntekijöitä, suojaa on annettava, vaikka luovutus ei koskisi kuin yhtä työntekijää, huomauttaa Virkki.
Selkänojaa tulevaisuutta varten
Kaikissa kolmessa korkeimman oikeuden tänään ratkaisemissa tapauksissa oli mukana JHL:läisiä työntekijöitä, ja liitto myönsi heille oikeusapua koko prosessin ajan. Iltapäivätoimintaan liittyvän oikeustapauksen hoiti JHL:n oma juristi Kati Piipponen.
– Korkeimman oikeuden tuoreilla ratkaisuilla on huomattava merkitys tulevaisuudessa, koska kunnat ulkoistavat sote-palvelujaan kiihtyvään tahtiin, ja on tapauskohtaisesti ratkaistava, milloin on kyse liikkeen luovutuksesta ja mitä vastuita ja velvoitteita uudelle työnantajalle mahdollisesti siirtyy. Nämä kolme ratkaisua antavat selkänojaa, kun tuota punnintaa tehdään, Anna-Leena Virtanen sanoo.